Kriiseillä on tapana paljastaa systeemien kytevät heikkoudet. Kun kaikki sujuu mallikkaasti, ongelmat on helppo peitellä. Kun kakka osuu tuulettimeen, resursseja on pakko keskittää ja turha hömppä jää yleensä jalkoihin. Jonnet ei muista, mutta kun covid-hässäkkä alkoi niin länsimaisessa kulttuurissa koettiin hieno ja harvinainen hetki: Maalis-huhtikuussa 2020 ihmiset eivät juurikaan haukkuneet toisiaan transfobisiksi rasisteiksi tai trans-kommunisteiksi. Kaikki olivat yhtä peloissaan ja ymmärsivät, että saattavat pian tarvita toistensa apua. No, melko pian tuli selväksi, että covid-19 ei ole kovinkaan vaarallinen pöpö ja kaikki edellämainittu goodwill haihtui kuin pieru saharaan, BLM-mellakat alkoivat, jne. Tiedät varmaan.
Covidia ja sen seurauksia tullaan tutkimaan vielä vuosia, mutta nähdäkseni kriisi on paljastanut läpi maailman kaksi hyvin erilaista lähestymistapaa ongelmaan:
- Rokote-malli, jossa ongelma voidaan korjata tukkimalla vuoto yksilötasolla
- Monimutkaisia systeemeitä kunnioittava malli, jossa pyritään vahvistamaan yhteiskunnan tukirakenteita
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimaininkeja puidaan edelleen tänäkin päivänä, asiasta on tehty useampi (loistava) elokuva ja tietysti sen jättämät jäljet talouteen ovat edelleen nähtävissä ympäri maailman. Suurin paskamyrsky aikanaan nousi “too big to fail” -ajattelusta jossa Wall Street -pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla “printtaamalla” n. 500 miljardia dollaria. Noh, covid-19:n varjolla on nyt printattu 6 triljoonaa, ja lisää on luvassa. Esimerkit ovat Yhdysvalloista, mutta prikulleen sama kehitys on meneillään myös Euroopassa. Tämän fiskaalistimulus-ajattelun taustalla on pohjmmilltaan sama ajatus kuin covid-rokotteen: Annetaan taloudelle (ihmiselle) piikki, joka korjaa ongelman (lyhytaikaisesti). Valitettavasti ongelmat ovat samat niin ihmisfysiologian kuin talouden kannalta.

Koronarokote saattaa pelastaa henkiä, mutta valtaosalla tautiin kuolleista oli 2 tai useampi perusterveyttä uhkaavaa ongelma jo ennestään, ja sama hengenvaara on taas käsillä seuraavan covid-mutaation tai influessan kohdalla. Niinpä vuonna 2021 syksyllä, 2022 keväällä, 2022 syksyllä, 2023 keväällä, jne näemme taas saman syklin, jossa ihmiset sulkeutuvat koteihinsa odottamaan rokotetta, joka antaa taas hetken hengähdystauon. Sillä välin maat, jotka muutenkin pitävät kansalaisensa terveenä, porskuttavat menemään ja bruttokansantuote-kuilu kasvaa vuosi vuodelta:

Fiskaalinen stimulus-rokote toimii prikulleen samalla tavalla: Maailmantaloudella on jo useita sen perusterveyttä uhkaavia tekijöitä (keskuspankkien toiminta, vastuuton fiskaalipolitiiikka, korruptio, jne) ja jokainen stimulus-shekki saattaa ostaa yhteiskunnalliselle vakaudelle hetken lisäaikaa, mutta pohjimmiltaan jokainen printattu dollari tai euro lisäävät järjestelmään kohdistuvaa painetta kallistua ja kaatua. Kun torni kaatuu, se on aluksi melko helppo pitää pystyssä pienelläkin vastavoimalla. Mitä pidemmälle prosessissa mennään, sitä suuremmaksi paine kasvaa ja sitä suurempia investointeja vaaditaan. Kunnes resurssit loppuvat ja torni romahtaa maahan. Tuon tornin romahdus onkin tämä ajatus:
Miksi minä maksan veroja vuodesta toiseen jos hallitus voi jatkuvasti printata lisää rahaa itselleen?
Jokainen ihminen yhtäaikaa kaikkialla
Ja kappas, rahanprinttaus lähtee lopullisesti täysin lapasesta, musiikki loppuu ja kaikki ryntäävät kohti tuoleja. Tuoleja ovat osakkeet, kiinteistöt, kryptovaluutat, taide, jne. Ja mitä onkaan jo tapahtunut? Osakemarkkinat ovat täysin irtautuneet kansantalouksista, kiinteistöistä ja kryptoista puhumattakaan. Ostovoima pakenee sekaisin olevasta systeemistä, ja kuilu hyvin toimeentulevien ja vähemmän onnekkaiden välillä kasvaa yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Nähdäkseni käynnissä on massiivinen taloudellinen mullistus, jossa viimeiset viitisenkymmentä vuotta pyörinyt Keynesiläinen talousdoktriini on tullut tiensä päähän. Ideaalitilanteessa valtiot kautta maailman palaisivat omaan vahvaan valuuttaan, jonka taustalla on jotain muuta kuin loputtomasti pyörivä rahaprintteri. Kultakanta oli toimiva ratkaisu tuhansia vuosia analogisessa maailmassa, mutta ehkä digitaalinen globalisoitunut maailmantalous pyörisi paremmin kryptovaluuttojen päällä? Valitettavasti yksi käypä vaihtoehto kullan/Bitcoinin/varallisuuden sijaan on myös vahva armeija ja sen turvaamat luonnonvarat, ja niinpä sotilallinen kriisi suurvaltojen kesken vaikuttaa huomattavasti todennäköisemmältä kuin aikoihin.
Kriisi paljastaa hömpän, joka ikinen kerta. Loputtoman rahan printtaamisen varassa toimiva maailmantalous ja tarpeettoman monimutkaiseksi naamioitu välistävetäjien kansoittama finanssisysteemi onkin juuri sitä, hömppää. Valitettavasti euron myötä me suomalaisetkin olemme vahvasti jumissa tässä hämähäkinverkossa. Paluu markkaan lienee väistämättä edessä, tuli se sitten euron romahduksen myötä tai omaehtoisesti ennen sitä. Fun times.